Verenluovutus Ruotsissa perustuu täysin altruismiin – antamiseen ilman vastiketta. Se on yksi terveydenhuollon konkreettisimmista solidaarisuuden muodoista.
Altruismi tarkoittaa epäitsekkyyttä: toimimista toisen hyväksi ilman omaa hyötyä. Verenluovutuksessa altruismi ei ole vain eettinen kanta vaan myös käytännön edellytys. Sekä WHO että Euroopan neuvosto suosittelevat vapaaehtoista, palkatonta luovutusta muun muassa siksi, että taloudellinen korvaus voi antaa syyn olla kertomatta oikeita tietoja terveyskyselyssä.
Miksi ihmiset luovuttavat verta?
Useiden maiden tutkimukset osoittavat yhdenmukaisesti, että suurin osa luovuttajista tekee sen altruistisista syistä. Muita toistuvia motiiveja ovat oma tai läheisen kokemus veren tarpeesta, yhteenkuuluvuus paikkakunnan tai työpaikan kanssa sekä halu tehdä jotain konkreettisesti hyödyllistä pienellä vaivalla.
Norjalainen tutkimus osoittaa, että sosiaaliset syyt – jo luovuttavat ystävät ja perheenjäsenet – ovat vahva vaikutin ja että luovutus vahvistaa itsetuntoa. Italialaiset ja iranilaiset tutkimukset osoittavat, että naiset mainitsevat altruistiset syyt hieman miehiä useammin.
Korvausta vai ei?
Kysymys korvauksesta on kansainvälisesti kiistanalainen. Maissa, joissa korvausta maksetaan, siitä tulee usein voimakas riippuvuus, kun taas esimerkiksi intialaiset tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoiset luovuttajat palaavat useammin kuin palkkiota saavat. Ruotsi noudattaa Euroopan neuvoston ja WHO:n periaatetta vapaaehtoisesta, palkattomasta luovutuksesta.
Ruotsalaiset luovuttajat pitävät tutkimuksissa motivoivimpana ei rahaa vaan sitä, että saa tietää omat koetuloksensa, voi luovuttaa työajalla ja pääsee helposti veripalveluun.
Ihmiskeho on luovuttamaton
Ruotsin verenluovuttajien liitto vastustaa kaikkea vereen ja verijohdannaisiin liittyvää markkinointia ja voitontavoittelua sen periaatteen mukaisesti, että ihmiskeho on luovuttamaton. Veri tulee antaa lahjana, ei myydä tavarana.