Servodat ja dearvvašvuođasuodjalus leat sorjavaččat eaktodáhtolaš varraaddiin. Varra geavahuvvo juohke beaivvi boracancerdivššus, varradávddaid divššus, riegádahttimiin, doaimmain ja lossa lihkuhisvuođain.
Varraaddi ja varraaddin
Addi deavdá čálalaš dearvvašvuođajulggaštusa mii lea vuođđun árvvoštallamii sáhttá go varraaddin dáhpáhuvvat ja lea go addojuvvon varra sihkkar vuostáiváldái. Dan maŋŋá váldojuvvojit iskosat varrajoavkku, varraárvvuid ja dovddus varranjoammudávddaid birra. Dárkkisteapmi geardduhuvvo juohke geardde.
Varra čohkkejuvvo seahkkii mas lea sullii 60 ml čoavdaga mii hehtte buhcama. Danne lea dehálaš ahte seahkka seaguhuvvo dárkilit addima áigge.
Odne ellet ollu olbmot Ruoŧa varraaddiid dihte. Almmá addiid geat addet vara almmá iežaset vuoittu haga ii sáhttáše dearvvašvuođafuolahus čadašit plánejuvvon operatiuvnnaid iige heahtedivvuma. Atte vara – gádjo eallimiid.
Varraoasit
Vara juohkin dihte osiide seahkka sentrifugerejuvvo. Dasto biddjojuvvo dat deaddaleaddjái mii automáhtalaččat sirdá osiid sierra seahkaide. Boađus lea okta seahkka rukses cellaid, okta seahkka vielgadis cellaid varralihpuid ráhkadeami várás ja okta seahkka plasma.
Dan maŋŋá čađahuvvo viiddis kvalitehtadárkkisteapmi. Oasit vurkejuvvojit dan liekkasvuođas mii lea buoremus juohke oassái, ja bidjojuvvojit karanténii dassážii go luitojuvvojit varravuorkái sullii guokte gitta golbma beaivvi maŋŋá go njoammuiskosat ja varrajoavkodárkkisteapmi leat dohkkehuvvon.
Varrajoavkkut ja heivvolašvuohta
Go guovtti sierra varrajoavkku varra seaguhuvvo, de rukses cellat čanadit oktii. Dat dávjá billista cellamembrána, ja hemoglobiidna golgá plasmii; dat gohčoduvvo hemolysan. Dalle daddjojuvvo ahte varrat eai heive oktii.
Jos buohcci oažžu vara mii ii heive, sáhttet váikkuhusat leat duođalaččat. Muhtimin šaddá johtolatsokka, danne go čadnojuvvon rukses cellat sáhttet giddadit smávimus varrasuonaid. Munddat gillájit dávjá, danne go hemoglobiidna sihkuvvo daid bokte. Dat sáhttá dagahit hoahpes ja eallimii vuorjjašuvvi munddavahágiid. Danne lea earenoamáš dehálaš addit heivvolaš vara.
ISBT registaris leat 48 varrajoavkovuogádaga ja oktiibuot 398 dohkkehuvvon antigena. Klinihkalaččat deháleamos lea ABO-vuogádat, ja dasto Rh-vuogádat. Varrabáŋkkus fertejit danne leat buot varrajoavkkut dahje unnimusat okta heivvolaš joavku.
Sihkarvuođadoaimmat varrasirdimis
Go varrasirdin álggahuvvui 1800-logu loahpas, lei jápmin stuoris. Dat nogai measta oalát go ABO-vuogádat gávdnojuvvui. Odne lea sihkarvuohta hui alla dárkilis varrajoavkomearrideami, dárkkistanmearrideami ja heivvolašvuođaiskkadeami dihte. Jos dárkkisteamit eai doaimma muhtin muddui, de lassána vahátriska sakka, ja danne gávdno dárkilis láhkaaddin mii vuođđuduvvá EU-direktiivvaide.
Njuolggadusain válddahuvvo makkár lávkkiid ja doaimmaid galgá čuovvut varrasirdimis. Máŋga dikšunaddi servet gitta addimis vuostáiváldái. Danne lea earenoamáš dehálaš ahte identitehta duođaštuvvo, iskosat váldojuvvojit ja merkejuvvojit, varrajoavkodieđut dárkkistuvvojit, heivvolašvuođaiskkadeapmi čađahuvvo, sirdin registrerejuvvo ja spiehkastagat raporterejuvvojit.
Varranjoammudávddat
Suodjalan dihte sihke addi ja vuostáiváldi, leat varraguovddážiin máŋga eavttu maid addi ferte deavdit. Muhtin eavttut mearkkašit vuordináiggi boahtte addimii, earát hilgot addima agálaččat.
Buot addojuvvon varra iskojuvvo álo syfilisa, hiv, hepatihtta B ja hepatihtta C dáfus. Danne lea njoammunriska hui unni.
Manne olbmot šaddet varraaddin?
Doarvái addit lea áidna vuohki sihkkarastit ahte varrabáŋku lea dievva. Riikkaidgaskasaš dutkan čájeha ahte eanaš oassi addá altruisttalaš sivaid dihte.
Ruoŧa dutkamis (Jansson & Ungermann, 2013) dovddahedje dearvvaš rávis olbmot ahte deháleamos sivva dasa ahte eai atte vara lea ahte dat ii leat šaddan (34,1 %). Eará sivat ledje ahte dat ádjána menddo guhká (15,4 %) ja balus nálaid (15,4 %). Eanemus movttiidahttá diehtit iežas iskosiid bohtosiid (27,2 %) ja beassat addit vara bargoáiggis (18,3 %).
Dálá dilálašvuohta
- Vara oažžun lea hui dehálaš dearvvašvuođasuodjalussii, earenoamážit dáhpáhusain main leat ollu roasmmohuvvan olbmot.
- Ruoŧas leat 26 varradoaimmahaga guđa dearvvašvuođaguovllus.
- Gaskamearálaččat dárbbašuvvo okta varraseahkka juohke minuhtas, ja sullii 100 000 olbmo dárbbašit vara juohke jagi.
- Dál leat dušše sullii 2–3 % álbmogis aktiivvalaš addit, ja guovlluid gaskkas leat stuorra erohusat.
- Varraoažžun lea oassi Ruoŧa oppalaš suodjalusas; eanet addit mearkkašit eanet gearggusvuođa.